keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Historiaa

Tämä kirjoitus on ensimmäinen, mikä tähän päiväkirjaan kirjotetaan Santahaminan sotilaskodista. Ainokaiseksi se tulee myöskin jäämään. Huikeaa!

Vaarlahdella on muuten aika helppo tylsistyä, sillä jokainen päivä on tasan tarkkaan samanlainen. Omaan rooliini siinä onneksi kuuluu kuitenkin vain ruoanlaittoa, sillä kaikki muut koulutukset olen jättänyt suosiolla väliin ja todennut, että kokiksi mut tänne komennettiin niin kokkina mä myös täällä toimin, enkä esim. minään miinamiehenä saatika sitten hiihtäjänä.
Perjantaina sitä pääseekin sitten lomille ja jos jokin asia on positiivista tässä Santahamina-komennuksessa, niin kotiintuloaikani on paljon varhaiseni. Tästä käy kiittäminen nopeampia ja useammin kulkevia yhteyksiä Rautatieasemalle. Tosin jos en olisi anonut matka-ajanpidennystä, niin lomautus olisi ollut vasta siinä puoli kuuden aikoihin illalla ja siinä olisi iloisemmallakin janarilla kyllä hymy hyytynyt.
Ens lomilta kun palaan, niin enää on yksi täysi Santahamina-viikko edessä ja se on hyvä se!


Mieliala:

=)

Ei kommentteja: