OHI ON!

Näin se on sitten 270 vuorokautta kulunu ja reservissä ollaan!
Onnelliset ja hilpeät on fiilikset, mutta rehellinen ollakseni kyllä tää vähän haikeeltakin tuntuu.
Eilen illalla oli meillä kotiutusjuhla -ensimmäinen laatuaan Upinniemessä- siellä oli sitte Myllyrinteen Villeki oikeen saatu esiintymään ja sotilaskori tarjos syötävää ja juotavaa. Hienoa huolta piti siis valtio pojistaan viimeseen saakka!
Paskin kokemus intissä oli kyllä ehdottomasti se, kun Kiikalan taisteluharjotuksessa ennen hyökkäystaisteluun lähtöä ruokailtiin. Tai siis kaikki muut ruokaili, sillä mut unohdettiin vartioon sillon ja ku mut sieltä vapautettiin oli ruoka jo kerätty pois. Tähän ku vielä lisää sen että aamupalan aikaan ehdin syödä puolikkaan banaanin ennen ku alko tulemaan epäsuoraa tulta ja aamupala jäi siihen. Toisin sanoen sen hyökkäystaistelun (n. 40h) elin syömällä puolikkaan banaanin.
Paras muisto on kyllä sitte puolestaan ehdottomasti tää laivapalvelus ja se, että todellaki sai armeija-aikana tehdä sitä mitä itte osaa ja ennen kaikkea halus.
Mutta mitäpä tähän suurempi vuodatuksia latelemaan, sillä tosiasia on se, että:



OHI ON 270 VRK!



Päiväkirja vaikenee, lopullisesti!

Viimenen paluu

Tänään se on tullu sotilasura siihen vaiheeseen, että vuorossa on viimenen paluu Upinniemeen. Huomenna siirrymme sitte pois laivalta kasarmille, ellei sitte muut oo siirtyny jo, ei oo oikeen mitään hajua mitä on tapahtunu ku on ollu pari viikkoa poissa. No joka tapauksessa, mää ainaki siirryn huomenna. Kotiutuslääkärintarkastukseen pitäs kans ehtiä jossain välissä menemään, muut on sielläkin jo käyny.
Muuten viimenen viikko koostuu pääasiassa kaikennäkösistä kotiutusoppitunneista, eli vuorossa on viimenen paluu E-saliin! Siinä sitte jotku kotiutuskaffitki juodaan valtion piikkiin ja torstaina ollaan VAPAITA, VAPAITA!

TJ 89 tuntia!



Mieliala:


=D

Viimeset kympit paukkuu

Ohi on, ohi on, ohi on, tämä marssimme pian ohi on...
Uskomattoman nopeesti on menny yks 9 kuukauden siivu elämässä.
Pian on sotilasura enää pelkkä muisto vain ja aletaan odottelemaan kertauskutsua.
Aamukampa on jo todella harva, eikä tuntejakaan ole tätä kirjoittaessa jäljellä kuin 230.
Tässä ollaan oltu viime tiistaista asti lomalla ja takasi palataan vasta ens sunnuntaina. Tähän loppuun tämmönen 12 päivän loma kyllä maistuu ihan hyvälle. Näin se vaan säästeliäisyys taas kerran palkittiin.










Mieliala:

=D

Viimeiset hetket

Tänään sitä palaillaan lomille toisiksi viimeistä kertaa. Lomille tullaan uudelleen tiistaina, jolloin alkaa mukavahko 12 päivän lomaputki. Tämä on seurausta käyttämättä jääneistä HL-lomistani. Kolme kuntoisuuslomaa jää näillä näkymin käyttämättä, sillä ne tullaan myöntämään liian myöhään. Nuo kuntsarit tulee erikoisalan kokeen läpäisemisestä, paranevasta cooper-tuloksesta (testi tiistaina, vakaa usko että se parantuu) sekä kiitettävästä palveluksesta. No, eipä tuo kovin suuresti harmita, lomalla kun kuitenkin oon noi päivät kun muut ne pitää.

Mieliala:

=)

Yleiskuvaa Upinniemestä

Yleisön pyynnöstä hiukan valokuvia Upinniemestä.




E-salin ovi. Tässä tilassa pidettiin kaikki P-kauden oppitunnit. Tuosta ovesta on siis juostu sisään kerran jos toisenkin.


Paraatikenttä. Tällä hiekkapohjaisella kentällä on muutamat sulkeisjärjestysharjoitukset tullut koettua.
Taustalla näkyvät rakennukset vasemmalta oikealle lukien: AUK, 2. Komppania, 1. Komppania, Tukikohtakomppania.


Tukikohtakomppania.


Tukikohtakomppania.


3. Komppanian rakennuksia, legendaarisia "ryssärakennuksia". Venäläisten rakentamia vielä silloin kun Upinniemi heille kuului. Kyseiset rakennukset ovat todella homeisia, mutta koska ne ovat suojelukohteita, niitä ei voida tuhota. Huhujen mukaan rakennuksien on todettu kelpaavan tilapäismajoitukseen ja tilapäismajoitustahan tämä on kun yhdessä paikassa majaillaan korkeintaan puoli vuotta. Etummaisena oikealla Puolustusvoimien kovimpien joukkojen, Sukeltajien kasarmi.


Edelleen 3. Komppaniaa. Taka-alalla näkyvässä rakennuksessa tuli vietettyä alokasaika. Etu-alalla olevan Suomen Joutsenen maston edessä on monet iltavahvuuslaskennat suoritettu.


Yksi Suomen parhaista Sotilaskodeista kuulemani mukaan. Itse kokemistani (Upinniemi, Pansio, Santahamina, Kauhava) ehdottomasti paras!


Muonituskeskus. Täällä ei onneksi ole tarvinnut aktiivisesti vierailla puoleen vuoteen. Ruoka järkyttävää sontaa.


Varuskuntasairaala, jossa on tullut viimeksi vierailtua alokastarkastuksessa.


Päävartio. Oikealla näkyvän portin takana se on, kuninkaallinen laivasto!


Asevarasto. Tuossa pihassa tuli koettua ensikosketus rynnäkkökivääriini, rakkaaseen Kyllikkiin joka sitten myöhemmin auttoi itselleni hienoja tuloksia ammunnoissa.

Viimenen purjehdus

Torstaina kävästiin hieman merellä ja tämä olikin sitten viimenen kerta kun puolustusvoimain aluksella tulee merellä seilattua.
Tänään pääsi vihdoin lomille, johan tätä taas odoteltiinkin pari viikkoa.
Näin perjantai-illan loppuun vielä hiukan TJ-faktaa.

Tänään Jäljellä: 20
Joista lomalla: 14
Joista palveluksessa: 6
Joista Hylkeellä: 3
Laiturivahti TJ: 1

Sotilasuran viimenen kinkku

Näin sitä sitten istutaan viimeistä kertaa viikonloppukinkussa. Vielä ens viikon ku tsemppaa, niin sitten sitä pääseekin jo massalomalle, jolta paluu on siinä vaiheessa ku on TJ 4. TSAJAJAJAJAJAJAJAJA sanois Laitelan Ismo.

Mieliala:

=)

Runkkuvelvi ja viimenen kinkku!

Mukavasti runkkuvelvin sitten laittoivat tähän viikonlopulle. Tämähän johtui sotasataman omaistenpäivästä, jonka joku tärkeä herra oli hienosti linjannut lauantaiksi. Tähän vielä sitten perjantaina lomakielto, eli lauantaina vasta lomalle ja kotona olin siinä hieman iltakaheksaa. 16.38 taas lähtö takasi, joten hieman on turhan lyhyt loma kyseessä.
Ens viikonloppuna sitä sitten maistellaanki sotilasuran viimestä kinkkua, maistunee varmaan hyvältä. Se on muute enää kaks täyttä viikkoa palvelusta edessä, eli ens viikkoa ja sitä seuraava. 17.3 lähen lomalle ja palaan siinä vaiheessa takasi, ku TJ-lukema on riemukkaasti 4.
Pidemmittä höpinöittä palveluksen 736 viimeisen tunnin viettoon-->

Aamukampa puolessavälissä

Nonni, nyt on aamukamman 72 piikistä puolet katkenneet, eli 36 on jäljellä.
Näistä 15 lomilla, joten vielä tällä viikolla päästään toteamaan sellainen tosiseikka, että palveluksessa vietettävät aamut on alle 20!

Mieliala:

=D

Kympit vähissä

Se ois sitten TJ 39. Ei tunnu enää missään moinen lukema, varsinkaan kun tuostakin ollaan lomilla joku 15 päivää. Nyt oon sitten meidän laivalla ainoa, joka on ollut rivissä jokaisena palveluspäivänä, kun mun lisäksi ainoa moiseen suoritteeseen pystynyt sai viikolla flunssan ja tästä syystä vapautusta. Kuulemma harvinaista, että 9 kuukauden janari ei käy kertaakaan sairaalassa, saa nähä mitä tuumaavat sitten joskus kun kotiutusterveystarkastuksen aika koittaa.


Mieliala:


=)

Santahamina TJ 0

Noniin, eilen pääsi sitten Santahaminasta pois, kyllä hyvältä tuntui!
Nyt ei oo enää hirveitä aikoja, niin tosta otsikosta saa ottaa ton ekan sanan pois ja se varmasti vasta hyvältä tuntuukin. TJ tänään 43, josta 18 päivää lomilla. 20 tuntia, niin alkaa viimeset 1000 tuntia palveluksesta!

Mieliala:

=D

Masentava viikko

Varsin masentava viikko alkaa nyt olla taakse jäänyttä elämää ja hyvä niin. Tiistaina pääsee jälleen takasi rakkaalle Hylkeelle ja se kyllä piristää mieltä kovasti.
Kaks kertaa oon Santahaminasta lomille lähteny ja ollakseni rehellinen täytyy todeta, että nuo lomillelähdöt ovat olleet täysin verrattavissa siihen ihan ensimmäiseen lomaan, jonka sotilasurallani koin. Se fiilis on kyllä niin hyvä, että sitä on oikeastaan mahdoton sanoin kuvailla.
Enää siis kaksi kertaa täytyy aamulla avata silmät Vaarlahdella. Sen kyllä kestää miten tahansa!
Aamukamman piikit ovat jälleen vähentyneet mukavasti, enää 46 jäljellä. Enää on muuten ihan muutama päivä enää siihen, että palvelustunnit ovat alle tuhannen. Itseasiassa nyt kun 6 viikkoa on palvelusta jäljellä ja viitenä viikonloppuna noista on loma, tekee se 10 lomapäivää. Tähän kun vielä lisätään edelleen käyttämättä olevat 8 HL-päivääni, on 46 päivästä mulla vielä 18 lomapäivää. Täten varsinaisia palveluspäiviä on siis 26 kappaletta. Nyt voi kyllä jo hyvällä syyllä todeta legendaarisen lausahduksen: Vähiin käy ennen ku loppuu!



Aamukammassa piikit vähenee. Huomaa parin aamun kuluttua katkeava erikoispiikki (Vaarlahti TJ 0).

Viimenen kokonainen viikko Santahaminassa

Tänään sitä pitäis taas sitten lomilta palailla. Ens viikonloppuna sitten seuraavaksi kotiin. Alkava viikko onkin sitten viimenen täysi viikko Vaarlahdella. Sen lisäksi sitten on vielä pari-kolme päivää seuraavan viikon puolella. Aamukammassa enää 53 piikkiä, joten vähiin käy ennen ku loppuu!

Mieliala:

=)

Historiaa

Tämä kirjoitus on ensimmäinen, mikä tähän päiväkirjaan kirjotetaan Santahaminan sotilaskodista. Ainokaiseksi se tulee myöskin jäämään. Huikeaa!

Vaarlahdella on muuten aika helppo tylsistyä, sillä jokainen päivä on tasan tarkkaan samanlainen. Omaan rooliini siinä onneksi kuuluu kuitenkin vain ruoanlaittoa, sillä kaikki muut koulutukset olen jättänyt suosiolla väliin ja todennut, että kokiksi mut tänne komennettiin niin kokkina mä myös täällä toimin, enkä esim. minään miinamiehenä saatika sitten hiihtäjänä.
Perjantaina sitä pääseekin sitten lomille ja jos jokin asia on positiivista tässä Santahamina-komennuksessa, niin kotiintuloaikani on paljon varhaiseni. Tästä käy kiittäminen nopeampia ja useammin kulkevia yhteyksiä Rautatieasemalle. Tosin jos en olisi anonut matka-ajanpidennystä, niin lomautus olisi ollut vasta siinä puoli kuuden aikoihin illalla ja siinä olisi iloisemmallakin janarilla kyllä hymy hyytynyt.
Ens lomilta kun palaan, niin enää on yksi täysi Santahamina-viikko edessä ja se on hyvä se!


Mieliala:

=)

TJ 60 ja yks kinkku!

Näin se on toiseksi viimenen kinkku lusittu ja enää on siis yks jäljellä. Ei hassummin kahen kuukauden aikana.
Viimestä kinkkua maistellaan viikolla 10.
Kympitkin paukkuu taas ja huomenna ne mahtuu jo yhen käden sormiin!

Mieliala:

=)

Toiseksi viimenen kinkku

Sotilasurani toiseksi viimenen kiinnioloviikonloppu käynnisty tänään. Mieluusti olisin sen tutusti Hylkeellä viettäny mutta eipä asia tästä valittamalla parane.
No, eipä tässä muuta tällä erää eli ei kun valmistautumaan salkkareiden katseluun.
TJ 62.

Mieliala:

=|

Santahaminassa

Vittu mitä paskaa, siinäpä tärkeimmät uutiset.
Aamulla kaheksan jälkeen tänne kyyti lähti ja kahen aikoihin katoin kelloa luullen että se vois olla kohta jo kuus. Aika kuluu täällä hitaasti. Olisko tässä nyt sotilasurani ekan veksi-käynnin paikka?

Mieliala:

=.(

Suunnitelmat muuttu

Eiliset Inkoon matkan suunnitelmat muuttui siten, että Inkoon sijasta mentiinki Vallisaareen, eli Helsinkiin. No, siinä nyt ei muuttunu ku paikka ja nyt ollaan jo takasi Upinniemessä.
Huomenna sitte siirto Vaarlahdelle ja sekös vetää ihmismielen matalaksi.

Mieliala:

=(

Huomenna merelle

Huomenna on pitkästäaikaa merireissu tiedossa. Ohjelmassa on joku pienimuotonen öljyntorjuntaharjotus ja Inkoossa sitten yövytään maanantai-tiistai yö.
Tiistai-illasta saavutaan takasi ja sitten keskiviikkona tapahtuukin jo kauan vitutusta etukäteenkin aiheuttanut siirto Santahaminaan ja Vaarlahdelle. Siellä sitä sitte pitääs viihtyä kolme viikkoa. Saa nähä kuinka käy.
Aamukampa se harvenee harvenemistaan. Enää 67 piikkiä jäljellä.






Mieliala:

=(

Aamukampa käyttöön

Tänään sitä sitten astui aamukampakin palvelukseen. Piikkejä tuossa vekottimessa on 72 kappaletta, eli huomenaamulla katkee eka piikki.
Vielä on kuitenki pitkähkö taival ennen ku reservin aurinko paistelee...

=)

Mielenkiintoinen päivä

Tänään oli pitkästäaikaa oikeesti mielenkiintonen päivä. Päästiin tutustumaan ilmatyynyalus Tuuleen, eli juurikin siihen purkkiin joka kustansi valtiolle n. 20 miljoonaa. Se on ihan oikeesti semmonen paikka jonne ei ihan kaikki pääse, ei edes kantahenkilökunta, joten tosi tyytyväinen oon tähän vierailuun!

Mieliala:

=D

Jäätävää!

Kuten edellinenkin teksti jo kertoo, on sotilaallinen kuri saanut uuden käsitteen sitten oman saapumiseräni, josta siitäkin on kulunut vasta puoli vuotta.
Olihan se aika järkyttävää kuulla, että alokkaat pääsevät joka ilta vapaa-ajalle jo kello 18.00 ja sotilaskodissakin saa vierailla. Lisäksi iki-ihana pinkka on nykyisin kiellettyjen asioiden listalla, aivan kuten punkan räjäyttämisetkin. Ehkäpä tällä haetaan sitten keskeyttäneiden määrän vähentämistä. Itse en oo millään tavalla katkera siitä, että ite en oo moista "suklaa-koulutusta" saanu, mutta silti mun mielestä tommonen löysäily ei tähän firmaan kuulu. Omalla kohdalla koettu koulutuksen etenemisestä annettu porkkana on mielestäni toimiva ratkaisu.

Yllättävää kyllä, viime viikolla mainitsemani kokin siirtopäätös ei sitten ollutkaan lopullinen. Nykyisellä päätöksellä meiltä lähtee viikoilla 5-8 2 kokkia Vaarlahdelle sekä viikoilla 11-14 niin ikään 2 kokkia. Itselleni tuo kurjuus koittaa ensimmäisessä ryhmässä. Hieno osoitus vaan taas tästä Pulustusvoimien hienosta hierarkiasta, jossa kukaan ei tee päätöksiä vaan passailevat asioita aina vaan toisille. Saa nähdä, muuttuuko tuokin päätös vielä vai joko se olisi lopullinen.

Menneellä viikolla intouduttiin tekemään pari kertaa lautas-annokset jälkiruoista.
Niistä sitten kuvat otin talteen ja tännehän ne on näytille laitettava.
Edelleen uskaltaisin väittää, että kovin moni ei ole armeija-aikanaan tähän tyyliin herkutellut:















P.S Aamukampa on ostettu!

Uudet alokkaat

Eilen saapui uudet alokkaat.
Tänään on saanu todeta, että kuri on höllentyny jopa täällä Upinniemessä jota sentään pidetään simputuksen luvattuna maana.
Tämä on ilmentyny mm. alokasparvina sotkussa jo tänään. Lisäksi näyttivät reenaavan ampuma-asentoa kasarmin sisällä kun satoi vettä.
Ei vaan silloin kun minä olin alokas...
Mutta ihan rehellisesti, eihän tommonen tunnu yhtään armeijalta.

Mieliala:

=)

TJ 81

Palveluspäivät ne vähenee ja palkka sen kuin nousee. Jäljellä enää 81 aamua, joista itse palveluksessa reilut 50 aamua, loput lomilla. Palkkakin nousi vuoden vaihteessa 3,8€ :sta reiluun 7€ :oon. Kiitos eduskunta!
Maanantaina se on taas sitten joillan vitutuspäivä edessä, sillä silloin on aika saapumiserän I/09 aika astua pelvelukseen. Varuskunnassa porukka tuntuu olevan aika innoissaan tästä, mutta itessä se nyt ei oo kummosia fiiliksiä nostattanu. Satun nyt vaan olemaan tämmönen luonne, että en jaksa välittää muiden "vastoinkäymisistä" ainakaan itselleni positiivisella tapaa. Muutama kaveri löytää maanantaina myös tiensä valtion palvelukseen ja niillekään ei jaksa asiasta kovin kuittailla, korkeintaan kannustaa jaksamaan P-kauden yli.
Ei niin yvää ettei jotain huuonoakin. Menneellä viikolla ratkesi myös Vaaröahden kokki-asia. Itse asiassa en tänne oo tainnu muistaa moisesta asiasta kertoakaan, joten alotetaas alusta.
Vaarlahdelta (yksi monista laivoista) on nyt lähtenyt kaksi kokkia siviilipalvelukseen kesken palveluksen, joten siellä oli ainoastaan yksi kokki. Noin kuukausi sitten tuli tieto, että meiltä tulee yks kokki sinne lähtmään ja kartotettiin vapaaehtosia. Vapaaehtosia ei oikeen löytyny, joten homma meni siihen, että joku määrätään.
Yhtenä aamuna sitten aamukäskynjaossa hienosti ilmoitettiin, että tänään lähtee yksi. Päätös tuli, etä yksi meidän kokki lähtee, mutta kuinka ollakaan kyseinen janari oli lomilla eikä näin ollen voinu lähteä. Sen jälkeen mietittiin pari-kolmea untia uudelleen ja lopputulos oli, että Putsaarelta lähtee kaks kokkia viikoilla 2-5 ja Vaarlahdelta siviiliin lähdössä ollut kokki siirtyi Putsaarelle (häntä ei siis päästetty siviiliin). Viikoilla 5-8 taas meiltä pitäis kaks kokkia lähteä Vaarlahdella ja sen Vaarlahdelta lähteneen tulla meille. Viikoilla 8-11 olis taas Putsaaren kokkien vuoro ja viikoilla 11-14 meidän.
Samaisena päivänä päätös vielä kertaalleen muuttui, ja nyt lopullinen päätös on, että viikoilla 2-5 Putsaaren kokit on Vaarlehdella, Vaarlahdelta lähtenyt Putsaarella. Viikolla 5-8 lähden mä Vaarlahdelle, kuten sinne siirtyy myös sieltä lähtenyt kokki. Viikoilla 8-11 sinne menee Putsaarelta kokki, viikoilla 11-14 meiltä.
Siis suomeksi sanottuna: MITÄ VITTUA? Mikään asia tässä ei nt muuttunut, sillä loppujen lopuksi Vaarlahdelta lähtenyt kokki on nyt itsekin Vaarlahdella. Asia vaan tehtiin niin saatanan hankalasti taas kerran. Mulla on ihan vitun vaikee kulkea Vaarlahdelle, se kun sattuu sijaitsemaan Santahaminassa. On tää hieno laitos!



Mieliala:


=|

Lomilla taas!

Jee jee se on loma taas. Tällä(kin) kertaa lomailla saadaan peräti yksi päivä. Kyseessä siis on loppiaisen tuoma juhlaloma. Eipä nää oikeen jaksa innostaa, omalla kohdalla kun nää päivän lomat menee suurimmilta osin matkustamiseen, mutta saapahan nyt ainakin yhen yön omassa sängyssä nukkua. Perjantaina sitä sitten taas tullaan viettelemään viikonloppua. On se mahrotoonta matkustamista tää sotilaan elämä.
Jossain vaiheessa tullaan todennäkösesti siihen tilanteeseen, että ilmaset matkat loppuu ja joudun itte näitä matkoja makselemaan. Kaikki varmaan voikin sitte arvata paljoko sellanen peli kiinnostaa ja mun mielestä se nyt onki aikalailla väärin ku ensi pakotetaan tuonne menemään ja sitte täytyy ite alkaa makselemaan, että sinne pääsee. Se on kuitenki reilu 50€ ku tuotakin väliä junailee.
Jeps, eiköhän tässä taas ollu tilitystä tälle päivälle.


Mieliala:

=)

Meri jäässä

Nyt se on sitten meri jäässä. Tänään ku ei oikeen tekemistä taas oo viikonlopun myötä ollu niin jään paksuutta tarkistelin ja semmonen 2-4 senttiä se oli.
Laivanjättöharjotukset saattaa siis olla nyt toistaiseksi ohi ja hyvä niin. Saattaa myös olla, että joudutaan jossain vaiheessa vähän availemaan reittiä muille laivoille. TJ on muuten 89. Eilen olis saatu tällekin päiväkirjalle loppu, mikäli musta olis tullu puolenvuoden mies.

Mieliala:

=D