Lomiltalähtöpäivä

Näin ne päättyy pitkätkin lomat. Keskiviikkona siis tulin ja nyt on jälleen kerran lähdön hetki edessä.
Huomenna lähdetäänkin jo hakemaan Hyljettä pois telakalta. Näin ollen pääsee siis jälleen takaisin laivapalvelukseen. Viime viikko kasarmilla (no, omalta osaltani 3 päivää) oli sikäli mielenkiintonen, että mitään ohjelmaa ei ollu. Niinpä istuin mm. tiistaina n. 9 tuntia sotilaskodissa.
Ens viikosta on muutenkin tulossa varsin mielenkiintoinen. Huhupuheiden mukaan nimittäin ohjelmassa olisi yöpyminen pelastuslautassa. Tästä tulee todellakin mielenkiintoista, varsinkin mikäli lauttaan on mentävä veden kautta. Siinä tapauksessa olis nimittäin erittäinkin toivottavaa, että pelastuspuku pitää veden 100% ulkopuolella.

Loppuun vielä muutama kuva. Kaksi ensimmäistä on matkalta Turkuun. Kuvat on otettu kait jostain Inkoon tienoilta.
Viimeinen kuva on sitten matkalta hakemaan ohjusvenettä pois "merihädästä".

Sama syke jatkuu

6.00 Herätys
7.50 Sängystä ylös nouseminen
8.00 TV:n katselua
8.55 Sotkun ovien taakse jonoon
11.30 Lounas
12.30-12.50 Suunnistus (joku aliupseerioppilaan harjotus)
13.00- Sotkussa istuskelua


Joo. Huomenna onneksi lomille. Täs laitokses näköjään ei sitte välimuotoja tunneta. Joko mennään pää kolmantena jalkana tai sitte ei tehä mitään. Päähän tähän hajoaa.


Mieliala: =|

Hirvee syke!

Päiväohjelma:

6.20 herätys
8.40 Sängystä ylös nouseminen
8.55 Sotkun oven taakse oottamaan sen aukeemista
9.00 Sotkussa istuskelua
14.15 Oppitunti jostain köysien punomisesta
16.00 Sotkussa istuskelua


Eilinen lomaltapaluu meni täysin vituiksi. Juna oli hienosti tunnin myöhässä ja täten sitten myöhästyin bussista. No, siitäpä sitte seurasi Helsingissä kenailua pari tuntia, että lähtee seuraava bussi. Siinä ajassa kaatui yksi tuoppi, no ehkä kaksi. Tämän kirjoitettuani meenkin oikopäätä vr:n sivuille laittamaan sellaasen valituskirjeen että ennen ei oo nähty.


Mieliala:

=(

Paluu lomilta

Jälleen kerran on aika palata lomilta takaisin Upinniemeen. Tällä kertaa paluu onkin hieman erilainen, sillä seuraavat yöt vietetään kasarmilla laivan sijaan, sillä Hylje on telakalla. Itsehän käytin pari ansaitsemaani kuntsaria ensi viikolle ja näin ollen pääsen lomille jo keskiviikkona. Itselläni edessä on siis ainostaan kaksi kasarmiyötä, kunnes on jo taas aika lähteä lomille. Ensi viikon puolella laitan myös näkyville noita kuvia, joita jo tuossa aiemmin lupailinkin. Adios!

Mieliala:

=)

Matkalla

Nyt sitä ollaan matkalla Turkuun. Jokin aika sitten viimeistään tajusin mikä on se kuuluisa toinen puoli puolustusvoimista. Sen voitte te lukijatkin nähdä viikonloppuna parin valokuvan muodossa.
Mutta nyt viettämään päivän ainoaa lepohetkeä (30 min).

Mieliala:

=)

Puolivälissä ollaan

Tänä aamuna nousin punkastani 135. kerran varusmiehenä. Yhtä monta kertaa tulen tuosta leposijasta vielä varusmiehenä nousemaan, eli puolivälissä palvelusta ollaan.

Huomenna sitten lähdetäänkin Naantaliin telakalle. Aamulla kello 9 irrotetaan köydet Upinniemestä ja illalla kello 23 ollaan perillä Turussa, Pansiossa, josta sitten Pansiossa vietetyn torstaipäivän jälkeen perjantaiaamuna siirretään Hylje telakkaan Naantaliin. Telakkaan siirron jälkeen meikäläinen sitten onkin jälleen vapaa, eli lomat pyörii jälleen hienosti!

Tällä kertaa pääsin oikeen sotilaskotiin tätäkin kirjoittelemaan. Ruuhkaa täällä ei tähän aikaan ole, sillä noi maamouhot pääsee vapaalle yleensä aikaisintaan kello 18, yleensä ei vielä silloinkaan. Itsehän pääsemme laivalta vapaalle kello 16.

Tämä päivä oli jälleen voisiko sanoa rennohko. Herätys aamulla tuttuun tapaan kello 6.30, mutta tällä kertaa en jaksanut nousta syömään aamupalaa joten nukuin sinne n. kello 7.20 asti.
Tämän jälkeen muut lähti pelaamaan viikon perinteisen salibandyottelun (Varusmiehet VS. Kantahenkilökunta) mun jäädessä vääntämään ruokaa.
Lounaaksi tänään nautimmekin Saaristolaisperunaa (ihan ite nimesin tämän luomukseni!), paneroitua kalkkunaa kermaviilikastikkeen kera, sekä jälkiruoaksi muffinssi. Lounaan jälkeen alkoikin sitten koulutuslinjan mukainen koulutus, eli kokkien kohdalla kahvin juominen ja siinä sivussa päivällisen tekeminen.
Päivällisajan koittaessa suuhun laitettiinkin sitten semmosta peruna-possulaatikkoa, jota joku jopa kehaisi parhaaksi ruoaksi mitä oli tähän mennessä laivalla saanut. Päivällisen vaatimattomaksi jälkiruoaksi linjasin jäämarjat kinuskikastikkeen kera (tokihan kinuski ite tehtynä!). Näin ollen voisin muonituskeskuksen ruokalistasta mitään tietämättömänä todeta, että laivalla syömme hitusen paremmin kuin maamouhot pakeistansa.

Mieliala:

=)

Puolivälin kiitokset!

Tiistaina se sitten aamujuna -tai pitäisikö sanoa laiva- ottaa ja kääntää itsensä ympäri. Täytyy sanoa, että kohtuu nopeasti on puolet palveluksesta hurahtanut, toivottavasti toinenkin puolisko sujuu yhtä nopeasti. Tässä puolivälissä onkin aiheellista esittää kiitokset kaikille lukijoille, suureksi osaksi teidän ansiostanne jaksan tänne jotain kirjoitella, enkä niinkään sen takia että jää armeija-ajasta jokin kiva muisto (vaikkakin se onkin syy miksi koko päiväkirjan aloitin). Porttilan Jarin sanoin, SATUN TIETÄMÄÄN, että teitä lukijoita piileskelee siellä enemmänkin kuin nämä 3-4 rohkeaa jotka ovat jaksaneet melko ahkerastikin tekstejä kommentoida.

Ens viikosta on tulossa melko raskas, sillä meillä on käytössä vain kaksi kokkia (mää ja Hylkeen ainoa amatöörikokki), sillä yks meidän kokeista lähti Putsaarelle (kaapelilaiva) lainalle, koska heidän toinen kokki makaa jostain syystä sairaalassa ja toiselta puhkesi silmä. Tähän kun vielä lisätään se, että keskiviikkona lähetään merille, niin kahella kokilla rulianssin pyörittäminen on aika kova homma, sillä merillä täytyy vääntää kaikki yöpalat sun muut. Siellä ei siis paljon nukuttua varmastikaan tule. Toisaalta täytyy ottaa tämäkin asia hienona haasteena ja onhan nää tilanteita joissa sitä ehkä vähäistä ammattitaitoa voi taas käyttää.
M
utta joo, tähän loppuun taas vois perinteesesti luvata, että rupeen taas nostamaan kirjoottelutahtia. TJ siis tällä hetkellä lukemissa 137. Kyllä, vähiin se käy ennen kuin loppuu!


Mieliala:

=)

Kuulumisia

Viikko on ollu taas aika rauhallinen eli juurikaan ei kerrottavaa ole. Maanantaina juostiin cooper ja sikäli siihen voin olla tyytyväinen että parannusta tuli lähes 300 metriä. Pikkuhiljaa rupee ruoanlaittoki vähä puuduttamaan ku raaka-aineet joita saadaan on ihan totaalipaskaa. Tähän asti on motivaatiota ollu kehitellä niistä jotaki syötävää mutta ny alkaa ideat olla jo aika vähissä.
Nyt nukkumaan niin jaksaa herätä vahtiin.

Mieliala:

=|

Kirjotellaas ny jotain

Joo yritetään ny jotain taas raapustaa.
Menneet pari viikkoa suju jälleen ihan lepposasti.
Ite varsinki tykkäsin ku lähettiin vähä merille, mutta tästä ei kyllä kovin moni muu meidän laivalla tykänny.
Varsinainen syykin selvisi, että miksi me ohjusvenettä vastaan lähdettiin:
Ohjusvene Hamina oli siis rikkoutunut, mutta pystyi vielä toisen moottorinsa avulla liikkumaan. Ohjusvene Pori oli saattanut Haminaa siihen asti, kunnes me kohtasimme ne. Syy, miksi Pori ei saattanut Haminaa loppuun saakka oli, että Porin kapteenilla lähti seuraavana aamuna lento Teneriffalle ja näin ollen niiden piti päästä nopeasti takaisin Upinniemeen. Hienosti siis paloi yhden herran takia muutamien kavereiden lomat.
Viime maanantaina luovutettiin jälleen neljän tunnin lähtövalmius ÖTA Hallille Turun päähän ja näin ollen omat lomat pyörii kolmen viikon ajan joka viikonloppu.
Tästä taas täytyy ruveta pikkuhiljaa suunnittelemaan paluuta Upinniemeen.
Pian muuten ollaan kohdassa, jolloin aamujuna kääntyy.
Jäljellä on enää 144 aamua!


Mieliala:

=D

Takasi laiturissa

Tänä aamuna saavuttiin takasi Upinniemeen.
Reissu oli täysin turha. Kun kohdattiin ohjusvene Haminan kanssa käännyttiin vaan ympäri ja palattiin kotiin. Ohjusvene Pori jatkoi siitä eteenpäin täyttä höyryä eteenpäin.
Syy meidän lähdölle oli se, että Porin kapteenilla lähti tänä aamuna lento Teneriffalle ja siksi niiden piti päästä ajoissa perille...